"...jos joudut lähtemään rakkaasta paikasta,
jossa olet asunut ja jonne kaikki eilispäivät
ovat syvään juurtuneet, jätä se miten tahansa mutta
älä viivytellen - jätä se taaksesi mahdollisimman äkkiä.
Älä käänny katsomaan taaksesi äläkä erehdy uskomaan,
että hetki jonka muistat olisi parempi siksi, että se kuuluu
menneisyyteen. Menneet vuodet tuntuvat turvallisilta,
voitetuilta, kun taas tulevaisuus elää pilvessä
joka näyttää matkan päässä pelottavalta.
Kun astuu pilven sisään, se hälvenee."
(Beryl Markham, kirjasta Onnen oivalluksia)
Tänä aamuna avasin tuon kohdan kirjastani. Peruskoulu päättyi, enkä sen lopun edessä ole itkenyt vielä yhtäkään kyyneltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti